Mitä Loton tilastot kertovat ja mitä eivät

Lotometerissä näet, kuinka monta kertaa kukin Loton numero on arvottu, mitkä numerot ovat ”kuumia” ja mitkä ”kylmiä” ja milloin kukin numero on viimeksi osunut. Luvut ovat tarkkoja ja tulevat suoraan arkistosta. Mutta mitä ne kertovat seuraavasta arvonnasta? Lyhyt vastaus on: ei mitään. Pitkä vastaus on kiinnostavampi, ja tämä opas käy sen läpi arkiston omilla luvuilla.

Mitä arkisto näyttää

Lotometerin Lotto-arkisto alkaa 3.12.2016, jolloin nykyinen Lotto, 7 numeroa 40 numerosta, arvottiin ensimmäisen kerran. Vuoden 2025 loppuun mennessä arvontoja oli 474. Jokaisessa arvottiin seitsemän voittonumeroa, yhteensä 3 318 numeroa. Lisänumero ei ole mukana tässä laskussa. Jos kaikki numerot tulisivat yhtä usein, kukin olisi arvottu noin 83 kertaa.

Todellisuudessa luvut näyttävät tältä:

• useimmin on arvottu 14 (96 kertaa), sitten 16 ja 30 (95 kertaa kumpikin) sekä 12 ja 13 (94 kertaa kumpikin);
• harvimmin on arvottu 20 (63 kertaa), sitten 5 (66), 15 (68) sekä 10 ja 22 (71 kertaa kumpikin).

Useimmin ja harvimmin arvotun numeron ero on 33 arvontaa. Ensisilmäyksellä se näyttää todisteelta siitä, että jotkin numerot ovat ”onnekkaampia” kuin toiset. Sitä se ei ole.

Miksi erot syntyvät itsestään

Jokaisessa arvonnassa jokaisella numerolla on sama mahdollisuus tulla arvotuksi: 7/40 eli 17,5 %. Silti 474 arvonnankaan jälkeen kaikki numerot eivät ole osuneet yhtä monta kertaa, samalla tavalla kuin sata kolikonheittoa antaa harvoin tasan 50 kruunaa. Binomijakauman mukaan tavallinen poikkeama keskiarvosta on tässä noin 8 arvontaa suuntaan tai toiseen (keskihajonta on 8,3). Kun samaan aikaan seurataan 40 numeroa, on täysin odotettavaa, että yksi tai kaksi niistä on kahden keskihajonnan päässä keskiarvosta tai kauempana. Numero 14 on 13 arvontaa keskiarvon yläpuolella ja numero 20 noin 20 arvontaa sen alapuolella. Niin suuri ero jollakin 40 numerosta syntyy pelkästä sattumasta suunnilleen joka neljännessä tämän kokoisessa arkistossa.

Sama näkyy vuodesta toiseen. Vuonna 2025 useimmin arvottiin 23, peräti 15 kertaa, kun taas 17 ja 35 osuivat vain neljästi. Numero 16, joka on koko arkiston toiseksi yleisin, arvottiin vuonna 2025 vain kuusi kertaa. Kuumien ja kylmien numeroiden listat muuttuvat koko ajan, koska ne kuvaavat jo päättyneitä satunnaisia sarjoja.

Uhkapelurin virhepäätelmä

Yleisin Lottoon liittyvä ajatusvirhe on uskoa, että pitkään arpomatta jäänyt numero on ”vuorossa” tai että usein osunut numero tarvitsee nyt ”lepoa”. Tätä kutsutaan uhkapelurin virhepäätelmäksi. Palloilla ei ole muistia, eikä arvontakone tiedä, mitä edellisenä lauantaina arvottiin. Todennäköisyys, että numero 20 arvotaan ensi lauantaina, on sama kuin numerolla 14 eli 17,5 %, tapahtui aiemmin mitä tahansa.

Sama koskee kokonaisia rivejä. Rivillä 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7 on täsmälleen sama todennäköisyys kuin millä tahansa muulla rivillä: 1 : 18 643 560. Se vain tuntuu epätodennäköisemmältä, koska se ei näytä satunnaiselta.

Oikea rivi ei juuri koskaan toistu

Jokaisen arvonnan sivulla kerrotaan, onko samat seitsemän voittonumeroa arvottu aiemmin. Nykyisen Loton arkistossa niin ei ole käynyt kertaakaan. Se ei ole yllättävää: mahdollisia rivejä on 18 643 560 ja arvontoja 474, joten todennäköisyys sille, että kaksi niistä olisi samat, on vain noin 0,6 %.

Numeroiden summa

Arvonnan sivulla näytetään myös voittonumeroiden summa. Vuonna 2025 summan keskiarvo oli 142,7, pienin summa 82 ja suurin 199. Matemaattisesti odotettu keskiarvo on 143,5, joten tässäkin todellisuus on lähellä teoriaa. Hyvin pienen tai hyvin suuren summan rivejä arvotaan harvemmin, koska niitä on vähemmän, ei siksi, että kone suosisi keskikohtaa.

Onko tilastoista mitään hyötyä?

On, mutta ei ennustamiseen. Rehellinen neuvo on yksi, ja se johtuu siitä, miten voitot jaetaan. Potti ja voittoluokkien 2–4 osuudet jaetaan tasan kaikkien saman luokan voittajien kesken. Moni pelaaja valitsee syntymäpäiviä, kuvioita kupongilta tai edellisen arvonnan numeroita. Jos voitat tällaisella suositulla rivillä, joudut todennäköisemmin jakamaan voiton useamman kanssa. Voittamisen todennäköisyys on sama, mutta voittajaa kohden summa voi jäädä pienemmäksi. Kiinteisiin 10 euron ja 2 euron voittoihin tämä ei vaikuta. Lotossa numerot 32–40 eivät voi olla kenenkään syntymäpäivä, joten syntymäpäivillä pelattuihin riveihin tulee niitä harvoin. Mitä jakaminen tarkoittaa, näkyi 30.8.2025: kahdella rivillä oli seitsemän oikein, ja kumpikin voitti 7 950 000 €, puolet 15,9 miljoonan euron potista.

Tilastoista on hyötyä myös todellisuuden tarkistamisessa. Simulaattorinäyttää, mitä sama rivi olisi maksanut ja voittanut, jos se olisi ollut mukana jokaisessa arvonnassa 3.12.2016 alkaen. Lähes kaikilla riveillä vastaus on sama: panokset ovat selvästi suuremmat kuin voitot.

Näin luet Lotometerin tilastoja

• Tilastot näyttävät, kuinka monta kertaa kukin numero on arvottu, koko arkistosta ja vuosittain, esimerkiksi vuodelta 2025;
• jokaisella numerolla on oma sivunsa, esimerkiksi numero 14, jossa näkyvät viimeisimmät arvonnat, joissa se oli mukana, ja numerot, joiden kanssa se on useimmin arvottu;
• Tarkista rivi näyttää, onko rivisi koskaan arvottu ja mitä se olisi voittanut koko arkiston aikana.

Kaikki tämä kuvaa mennyttä. Seuraava arvonta on aina uusi, ja jokaisella rivillä on siinä sama mahdollisuus.

Lähteet

• Lotometerin Lotto-arkisto 3.12.2016–31.12.2025, Veikkauksen julkaisemista virallisista tuloksista.
• Odotettu arvontamäärä ja keskihajonta on laskettu binomijakaumalla (todennäköisyys 7/40 arvontaa kohden, 474 arvontaa). Toistuvan oikean rivin todennäköisyys on laskettu 18 643 560 mahdollisesta rivistä.
• Loton säännöt, Veikkaus (kohdat 22–27, voitonjako)